Israelin ja Jordanian matka maaliskuussa 2020

Lähde kanssamme Israeliin ja Jordaniaan 20.-28.3.2020

– luotettavassa ja iloisessa seurassa

Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus lähteä kanssamme matkalle, joka sisältää tärkeimmät nähtävyydet Israelissa ja Jordaniassa. Varaa pian oma paikkasi tälle matkalle.

Finnairin reittilennot
20.03. Helsinki klo 19.55 – Tel Aviv klo 00.20
28.03. Tel Aviv klo 01.10 – Helsinki klo 05.50

Hotellit:
20.03. – 22.03. (2 yötä) Tiberias / hotelli Leonardo Club
22.03. – 23.03. (1 yö) Amman
23.03. – 24.03. (1 yö) Akaba
24.03. – 27.03. (3 yötä) Jerusalem / hotelli Leonardo Jerusalem

Israelissa mm.: 
– Tiberias: Veneretki Genesaretin järvellä, Autuuksien vuori, Kapernaum, Gamla, Kinneretin maustekauppa
– Timnan luonnonpuisto, missä ilmestysmajan malli
– Kuollutmeri; kelluntaa Ein Bokekin upealla rannalla
– Jerusalem; mm. Öljymäki, Getsemane, Länsimuuri, Länsimuurin tunneli, osa Via Dolorosaa, Temppeli-instituutti, Vanhankaupungin muurin päällä kävely, yläsali, Yad Vashem, King of Kings seurakunnan rukoustorni, juutalainen tori, Raamattukoti, Rishon Le’Zion museo, Jaffa

Jordaniassa mm.:
– Jerashin kaupunki, joka on tunnettu nimenomaan roomalaisista raunioistaan. Sen sanotaankin olevan maailman yksi parhaiten säilyneistä roomalaiskaupungeista.
– Madaban kaupunki, joka on kuuluisa mosaiikkikartastaan. Mosaiikinpaloista koottu kartta on vanhin tunnettu kartta Pyhästä Maasta ja se peittää suuren osan pienen kirkon lattiasta. Kartasta voit löytää mm. Jerusalemin Vanhankaupungin sekä Jordan-joen, joka laskee Kuolleeseenmereen.
– Nebo-vuori, mistä Jumala näytti Moosekselle Luvatun maan. Vuorelta aukeaa maisema Jordan-joen laaksoon ja Israelin puolelle.
– Petra, historiallinen kalliokaupunki, joka on Jordanian tunnetuin matkakohde. Petra on UNESCO:n kohde, myös yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Petra on sanoinkuvaamattoman hieno paikka, jossa voi ihastella muinaisten nabatealaisten kallioon kaivertamia julkisivuja sekä roomalaisia raunioita ja huikeita vuoristomaisemia.

Retket eivät sisälly matkan perushintaan.
Jordanian käyntikohteet Jerash, Madaba, Nebo ja Petra, yhteensä 120 €. Israelin retkipaketin hinta ilmoitetaan myöhemmin.

Muutokset ovat mahdollisia.

Matkan hinta 1 650 €
Hintaan sisältyvät lennot, majoitus 2hh:ssa, puolihoito, lentokenttäkuljetukset, hotellihenkilökunnan ja bussinkuljettajan palvelurahat sekä Toiviomatkojen suomenkielisen oppaan ja matkanjohtajien palvelut.
Yhden hengen huoneen lisämaksu 490 €.

Oppaana matkallamme on Iris Amoyal.

Vastuullisena matkanjärjestäjänä Toiviomatkat Oy

Mainos tulostettavaksi tästä.


Lisätietoa ja ilmoittautumiset matkanjohtajille:

Maarit KattilakoskiIMG_4630, mkattilakoski@gmail.com, 044 265 4739
Maarit on kokenut ja pidetty matkanjohtaja Vantaalta. Hän on reipas, iloinen ja palvelualtis. Hänellä on pitkäaikainen kokemus ja tuntemus Israelin matkoista.

 

IMG_3719Waltteri Haapala
waltteri.haapala@gmail.com, 044 978 2377 
Waltteri on kokenut ja pidetty matkanjohtaja. Hän on luonteeltaan iloinen ja huumorintajuinen. Hän on pastori sekä pidetty ja arvostettu raamatunopettaja. Waltterilla on vaimo ja kolme lasta.

 

Hoivaa, pieniä alkuja ja suuria tunteita

Kevätmatkamme viimeinen päivä valkeni kauniina ja aurinkoisena Tiberiaassa. Hotellihuoneen parvekkeelta katsellessa Gennesaretin järveä ja pohjoisessa siintävää lumista Hermon-vuorta nousi mieleen, että ”voi kun vielä saisi tänne jäädä”. Mutta tämä oli se päivä, jolloin siirtyisimme Tel Avivin lentoasemalle ja kotimatkalle. Onneksi päivään oli suunniteltu vielä monta mielenkiintoista asiaa.

Aamupäivällä matkalaukut pakattiin linja-autoon ja matka alkoi. Noustuamme ylä-Tiberiaaseen pysähdyimme vielä kerran ja saimme mahdollisuuden ottaa valokuvia kaukana siintävästä Hermon-vuoresta.

Ensimmäinen vierailukohteemme tänä päivänä oli Ebenezer-koti, vanhainkoti Haifassa. Saimme kuulla suomalaisen vapaaehtoisen Pirkon kertovan vanhainkodista, jossa asuu tällä hetkellä noin 30 vanhusta, kristittyjä, juutalaisia sekä arabeja. Kaikille asukkaille yhteistä on se, että he uskovat Jeesukseen pelastajana. Eli kyseessä on yksityinen vanhainkoti, jossa kaikki asukkaat ovat uskovia. Suomalainen, Israelin kansalainen, Eva, joka myös tuli meille esittäytymään, on asunut kodissa jo noin 17 vuotta. Hänestä huokui tyytyväisyys ja kiitollisuus. Kun häneltä kysyttiin minkä kokoinen huone asukkailla on, vastaus oli ”riittävän suuri”.

Vierailun jälkeen nousimme linja-autolla Haifan näköalapaikalle, eli Bahai-temppelin ja sen puutarhan yläpuolelle. Näkymät yli kaupungin Välimerelle ovat upeat tuolta Karmel-vuoren rinteeltä.

Tämän jälkeen oli jo lounaan aika. Pysähdyimme Nataniaan, missä nautimme lounaan keskustan aukiolla olevassa ravintolassa. Leppoisan ja maittavan lounashetken jälkeen matkamme jatkui kohti Rishon Le’Zionia, kaupunkia Tel Avivin alapuolella.

Oppaamme Iris toimii Rishon Le’Zion museon oppaana silloin kun hänellä ei ole turistiryhmiä opastettavana. Niinpä Iriksen suhteilla saimme ovet auki perjantai-iltana, ja saimme tutustua museoon.

Iris kertoi, kuinka Neuvostoliiton juutalaiset tulivat tuolle paikalle vuonna 1882, Neuvostoliitossa kasvaneen antisemitismin, antisemitististen pogromien vuoksi. Seitsemäntoista perhettä sai ostettua maata turkkilaisilta ja he perustivat Rishon Le’Zionin. Maahanmuuttajaperheet olivat hyvin köyhiä, mutta tekivät lujasti työtä kaivaakseen kaivon ja saadakseen karun maan hedelmälliseksi. Ensimmäiset viljelyt olivat viinirypäleitä ja appelsiineja. He saivat myös taloudellista apua baroni Rothschildiltä Euroopasta.

Kaupungin kolmevuotisjuhlallisuuksiin suunniteltiin lippu, josta tuli myöhemmin pienten muutosten jälkeen Israelin lippu. Näimme lyhyen videon tuosta lipun synnystä.

Seuraavaksi kuulimme Israelin kansallislaulun hatikvan synnyn kellarihuoneessa, missä laulun sanoittaja, runoilija Imber oli asunut toipuessaan keuhkotaudista. Saimme kuulla  hatikvan hepreaksi. Voit kuunnella sen tästä. Tämän jälkeen lauloimme hatikvan suomeksi.

Museo on hyvin laaja, joten emme tokikaan voineet nähdä kaikkea tällä kertaa. Mutta kävimme Schalitin perheen kodissa sekä talossa, missä näimme mm. alkuperäisen apteekin, sekä suutarin ja kirvesmiehen pajat, postin, nappikaupan, jotka oli sisustettu alkuperäisillä tavaroilla. Lisäksi kävimme luokkahuoneessa, jossa oli järjestetty kouluopetusta tytöille, kun taas poikien koulu oli ollut synagogassa.

Siinä vaiheessa, kun lähdimme museosta, sapatti oli jo alkanut. Matkasimme Jaffoon, missä saimme reilun tunnin ajan omaa aikaa kuka ruokailua, kuka kahvittelua varten.

Lentoasemalle matkatessamme sanoimme erinomaiselle oppaallemme Irikselle kiitokset kuluneesta viikosta. Takana oli upea viikko, jonka Iris opasti Raamattu opaskirjanaan.

Matkan hyvin mielenkiintoisen ja monipuolisen retkiohjelman annin ja Iriksen opastuksen lisäksi saimme iltaisin kuunnella Waltterin vahvaa opetusta psalmista 23. Waltterin opetus ja Raamatun maan ominaisuudet avasivat tuota tuttua psalmia meille yhä enemmän.

Yksi tärkeä lähtökohta onnistuneelle matkalle on asiansa osaava ja hoitava matkanjohtaja – tässä tehtävässä Maarit on ehdottoman taitava. Hän sitoutuu ryhmään aina 100% ja jokaisen ryhmäläisen on varmasti hyvä ja turvallista matkaa tehdä. Yksin ei tarvitse kysymysten ja tarpeiden kanssa jäädä, yhdessä apua löydetään aina.

Olemme matkanjohtajina erittäin kiitollisia viikosta, jonka saimme matkata yhdessä ryhmämme kanssa. On aina niin ihmeellistä kuinka yhden viikon aikana eri puolelta Suomea saapuneista, toisilleen jopa aiemmin tuntemattomista ihmisistä tulee tiivis ryhmä. Matkat tuovat uusia ystäviä elämäämme. Olemme kiitollisia Herralle myös varjeluksesta, kukaan ei kaatunut, eikä loukannut itseään. Jerusalemin kylmät päivät saivat tosin aikaan sen, että osa matkalaisista poti flunssaa ja kuumetta. Mutta mitään vakavampaa ei onneksi ollut tuon matkan aikana.

Kiitos jokaiselle matkalla mukana olleelle. Nyt suunnittelemme jo uutta Israelin matkaa maaliskuulle 2020, jolloin matkaohjelmaamme yritämme saada Israelin lisäksi kaksi päivää Jordaniassa. Olethan kuulolla ja seuraa tätä blogisivua, niin saat ensimmäisten joukossa tietoa matkasta. Matkaa mainostamme myös matkan Facebook-sivulla. Matkojemme vastuullisena matkanjärjestäjänä on turvallinen ja luotettava Toiviomatkat Oy.

Maarit Kattilakoski ja Waltteri Haapala

 

Päivä Jeesuksen askelissa

Torstaina 7.3. ohjelmassa oli Jeesuksen askelissa -retkipäivä. Aamulla nousimme ensin linja-autolla Arbelan vuorelle, joka on aivan Tiberiaan vieressä. Kävellessämme luonnonpuiston portilta kohti vuoren pohjoista reunaa saimme ihailla vihreää vuoren tasannetta ja erilaisia kukkia. Vuoren huipulle päästyämme hiljennyimme aamuhartauteen ja rukoukseen.

Yllätykseksemme saimme nähdä myös tamaanin, joka piti omaa konserttiaan. Vai liekö kutsunut perhettään. Vuoren päältä saimme ihailla näkymiä Genesaretin järven yli ja sen länsipuolella. Vaikka pilvet nousivat yllättäen ja ilma muuttui harmaaksi, emmekä selvästi erottaneet Autuuksien vuorta ja Kapernaumia, niin se ei haitannut. Kun lähdimme suuntaamaan takaisin parkkipaikalle, suuret kattohaikaraparvet lensivät ylitsemme. Kevät ja kesä on tulossa pohjolaan, kun muuttolinnut ovat tulossa kohti koti-Suomea. Suurin osa ryhmästämme palasi sivupolun kautta, josta saimme kurkistaa alas kyyskyssolaan ja nähdä valtavat kallioseinämät. Ihmettelimme matkalla myös veden ja eroosion muovaamia kiviä ja kuinka keväiset kukat ikään kuin olisivat kasvaneet kivistä. Siltä se näytti.

Seuraavaksi vuorossa oli Autuuksien vuori, missä oppaamme Iris luki osan Vuorisaarnaa (Matteus 5-7). Kappelissa lauloimme Maa on niin kaunis. Autuuksien vuorelta kävelimme alas banaaniviljelmien välistä ja sinapinkukkien keltaamien niittyjen lävitse Jobin luolalle sekä kävimme katsomassa pientä vesiputousta, joka toi vettä Genesaretin järveen.

Lounaan jälkeen ajoimme Ginosarin kibbutsille, mistä nousimme veneeseen ja kävimme veneajelulla Genesaretin järvellä. Iris kertoi järven olevan 21 km pitkä ja leveimmältä kohdalta 12 km leveä. Syvin kohta on noin 42 metriä. Kuulimme, että kun pohjoistuuli puhaltaa ja nostattaa myrskyn, aallot saattavat olla jopa 2,5 metriä korkeita. Tänään emme kuitenkaan aaltoja nähneet. Veneen miehistö oli saanut tänään jopa kalansaalista, mitä osa miehistöstä perkkasi. Ja tottahan me laitoimme jalalla koreasti heprealaisten sävelmien tahdissa.

Päivän viimeinen kohde oli Kapernaum, jossa näimme Jeesuksen aikaisten rakennusten raunioita. Näimme Pietarin talon rauniot ja kuulimme, kuinka Jeesus paransi Pietarin anopin tuossa talossa (Matteus 8:14).

Päivän lopuksi kokoonnuimme iltatilaisuuteen. Kävimme lävitse psalmin 23 viimeisen jakeen, jossa kerrotaan kuinka Jumalan hyvyys ja armo ajavat meitä takaa jokaisena päivänämme. Uskonelämämme ytimessä on Jumalan hyvyys ja armo, meidän uskoamme ei aja eteenpäin pelko rangaistuksesta ja tuomiosta. Jumalan armahtava rakkaus ja hyvyys saa uskomme elämään. Jokainen matkalainen sai vielä todistuksen ja Psalmi 23 -magneetin muistuttamaan Hyvästä Paimenesta, sekä yhteisestä matkastamme. Illan päätteeksi vielä siunasimme toinen toisiamme.

Maarit Kattilakoski ja Waltteri Haapala

 

 

Amfiteatteri, Nasaretin elämää ja näykkiviä kaloja

Tänään aurinko paistoi heti aamusta alkaen ja päivän ylin lämpötila reittimme varrella olikin mukavat +23 astetta. Reilu parikymmentä innokasta retkeilijää lähti aamulla kohden Nazareth-villagea, kylää, joka on rakennettu Jeesuksen ajan mukaisesti. Inspiroiva ja eläväinen oppaamme Ariela johdatteli meitä lävitse pengerrettyjen peltojen, granaattiomenapuiden ja kaalimaidenkin. Vierailimme puusepän verstaassa, kuten myös näimme kuinka villasta valmistettiin lankaa ja siitä eri käsitöitä. Öljypuristamo teki erityisen vaikutuksen, vahva sanoma, joka johdatti meidät Getsemanen tapahtumiin.

Seuraavaksi suuntasimme Beit Sheanin kansallispuistoon, jossa on esiin kaivettu roomalaisaikainen kaupunki suurine amfiteattereineen, pääkatuineen ja kylpylöineen. Vaikuttava paikka, jossa sai hyvin kuvan siitä, millainen tuon ajan roomalainen kaupunki on ollut. Beit Sheanin kaupunki tunnetaan Raamatussa jo Vanhan testamentin puolelta, ennen roomalaisten valtakautta, mm. siitä, kun filistealaiset ottivat kuningas Saulin ja hänen kolmen poikansa ruumiit ja ripustivat ne roikkumaan kaupungin muurille.

Kolmas kohteemme oli Sachnen kansallispuisto ja lämpimät luonnon altaat. Pääsimme iltapäivän lämmössä nauttimaan kirkkaasta lämpimästä vedestä ja kauniista luonnollisesta ympäristöstä. Sachnella voi aistia pienen palan paratiisia. Vesialtaissa on pieniä (ja hiukan suurempiakin) pusukaloja, jotka tulevat hoitamaan uimareiden jalkoja, mikäli rantakiville jää hetkeksi paikoilleen istumaan. Täällä olisi voinut pidemmänkin aikaa olla ja ottaa vastaan luonnon parasta antia.

Paluumatkalla pysähdyimme vielä Kinneretin kibbutsin maustekaupassa. Kuulimme kertomuksen, kuinka kyseinen maustekauppa liittyy myös suomalaiseen Aapeli Saarisaloon. Tuliaisiksi ryhmäläisille tarttui kilokaupalla taateleita, halvaa, mausteita chileistä rosmariiniin ja myös oliiviöljyjä, sekä tuoksuvia teelajeja.

Reilun ja iloisen illallisen jälkeen kokoonnuimme vielä iltatilaisuuteen. Lauloimme yhdessä, rukoilimme, päivällä oppaanamme ollut Ariela tanssi yhden kappaleen, illan päätteeksi siunasimme Israelia. Illan opetuksen aihe käsitteli psalmin 23 jaetta 5, jossa kerrotaan kuinka Hyvä paimen valmistaa meille aterian vihollistemme silmien eteen. Tänäänkin saamme tietää, että meille on varattuna paikka Hyvän paimenen pöydästä, kuulumme hänen seurueeseensa. Hän tahtoo osoittaa hyvyyttään, ystävällisyyttään ja vieraanvaraisuuttaan meille. Meidän paikka ei ole jossain sivupöydässä, vaan Hänen vierellään! Kiitollisina saamme tätä päivää lopetella, kuulumme Hänelle.

Waltteri Haapala

Viileästä Jerusalemista erämaan kautta vihreään Galileaan

Kevätmatkamme siirtymäpäivä Jerusalemista Tiberiaaseen oli suunniteltu jo kuukausia sitten. Mutta aina kaikki ei mene oman käsikirjoituksen mukaan, ei meidän elämässämmekään.

Oppaamme seuraa säätiedotuksia aina matkan aikana. Tämän tiistain kohdalle Israeliin oli annettu säävaroitus, joka sisälsi tulvan vaaran, sateita ja rakeita, myös Ein Gedin vuoristoon ja Kuolleenmeren alueelle, mitkä olivat matkasuunnitelmassamme. Mutta koska matkalaisten turvallisuus on aina ensisijalla, muutimme matkaohjelmaamme aamulla.

Lähdimme noin puoli yhdeksän aikaan kohti Kuolluttamerta. Pysähdyimme matkalla Laupiaan samarialaisen majatalon seudulla katsomaan vuorten rinteillä olevia ”ympyräisiä polkuja” (psalmi 23:3). Oppaamme Iris kertoi lampaiden paimentamisesta vuorilla ja eritoten kuinka lampaat kulkevat vuoren rinteillä ympyräisiä polkuja pitkin eikä suinkaan ylös ja alas rinteitä. Kuin tilauksesta paikalle saapui paimenpoika vuohilaumansa kanssa. Saimme nähdä kuinka hän leppoisasti johti laumaansa.

Tämän jälkeen ajoimme Qumranille, missä saimme kuulla essealaisista, jotka olivat aikoinaan piilottaneet Vanhan testamentin kirjakääröt saviruukuissa Qumranin luoliin roomalaisten lähestyessä. Eräs paimenpoika oli löytänyt ensimmäisen kirjakäärön paimentaessaan vuohia vuonna 1947. Olimme edellisenä päivänä jo nähneet Jesajan kirjan ja muita kirjoituksia Israel-museossa. Israel-museon englanninkielisiltä nettisivuilta löytyy mielenkiintoista tietoa löydetyistä kirjakääröistä.

Qumranilta ajoimme Neve Midbarin rannalle, joka sijaitsee Kuolleenmeren pohjoisrannalla. Vaikka ilman lämpötila oli suurinpiirtein vain 19 astetta, useimmat meistä uskaltautuivat kellumaan. Vesi oli mahdollisesti juuri tuon saman 19 astetta, ja toki se tuntuikin aluksi kylmältä. Meidän rohkeiden suomalaisten lisäksi ei montaa muuta henkilöä vedessä ollut.

Kellumisen jälkeen oli mahdollisuus syödä lounasta ja kahvitella. Linja-autolle siirryttiin muovikassien kanssa tehtyämme ensin Kuolleenmeren kosmetiikkaostoksia Ahavan ja Premierin liikkeissä.

Seuraava pysähdys oli Jordan-joen rannalla, paikassa nimeltään Qasr al Yahud, joka on usean merkittävän Raamatun tapahtuman paikka. Tällä paikalla Joosua ylitti Jordan-joen Israelin kansan kanssa heidän saavuttuaan Luvattuun maahan (Joosua 3:15-17). Tuolloin joki oli ”tulvi yli kaikkien äyräittensä”. Myös tänään saimme nähdä kuinka Israelissa olleet runsaat sateet olivat saaneet joen pinnan nousemaan. Alatasanne, missä yleensä olemme ryhmän kanssa päässeet käymään, oli täysin veden vallassa.

Raamatusta voi lukea myös Eliasta ja Elisasta kertovan tapahtuman, joka on tapahtunut tällä paikalla noin kolmesataa vuotta myöhemmin kuin Joosua ylitti Jordanin (2. Kun. 2). Paikka on merkittävä myös siitä, että Johannes Kastaja kastoi Jeesuksen tällä paikalla (Mark. 1:9-11).

Matkatessamme Jordan-laaksoa pitkin kohti pohjoista maisemat vaihtuivat kuivasta erämaasta ja valtavan suurista taatelipalmuviljelmistä aina kevään vihreään ja kukkaloistoon. Pysähdyimme matkalla valokuvaamaan upeita lilan ja punaisen värisiä kukkameriä. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt tällaista kukkaloistoa näillä kukkuloilla. Kerrassaan hieno päivä jälleen takana.

Maarit Kattilakoski

Monivivahteinen päivä

Osa ryhmästämme suuntasi eläintarhaan. Jerusalemin eläintarha on todella levollinen ja samalla hyvin eloisa paikka. Eläimiä on monenlaisia ja koko alue on siisti ja hyvin hoidettu. Eläintarha oli etenkin ryhmämme nuorille jäsenille erityisen odotettu kohde. Norsut, leijonat, pingviinit, kirahvit, samoin kuin merihevonen ja merisiili tekivät suuren vaikutuksen. Useampi tunti eläinpuistossa meni nopeasti ja eläinmaailman ihastelu oli suurta lepoa kaikille mukana olleille.

Viisi henkilöä ryhmästämme sai tänään etuoikeuden olla vapaaehtoisena King of Kings -seurakunnan ruokajakelussa. Osallistuimme ensin erilaisiin valmisteluihin. Ennen kuin ovet avattiin ruokailijoille, jokaiselle vapaaehtoiselle jaettiin tehtävät ja siunasimme toisemme ja pian ruokailemaan tulevat ihmiset. Rukoilimme, että saisimme olla Jumalan rakkauden välikappaleina vähävaraisille, joita tulimme palvelemaan. Kielitaitoa ei tarvittaisi, vaan iloiset kasvot ja palvelumieltä. Kun ovet avattiin, pöydät täyttyivät järjestyksessä hyvän organisoinnin vuoksi. Alkusalaatin jälkeen tarjoilimme pöytiin maukasta kurpitsakeittoa ja tämän jälkeen kala-ateria. Tunnin aikana tarjottiin sata ateriaa. Saimme nähdä kuinka aterialle osallistui eri ikäisiä ja eri näköisiä ihmisiä, niin sekulaarijuutalaisia, messiaanisia juutalaisia kuin ortodoksijuutalaisia, mutta myös muslimeja. Kaikki saman pöydän äärellä.

Iltapäivällä suurin osa ryhmästämme vieraili Yad Vashemissa – vainojen museossa, joka on aina matkojemme yksi tärkeimmistä kohteista. Se on koskettava paikka, jonka valtavan laajasta näyttelymateriaalista oppii aina jotain uutta natsisaksan aikana holokaustissa kuolleiden juutalaisten kohtaloista. Näin myös tälläkin kertaa, kun Iris opasti vierailun kuulokkeiden kautta.

Näiden edellä mainittujen kohteiden jälkeen olimme jälleen yhdessä, ja kävimme Israel-museossa tutustuimme Jerusalemin pienoismalliin ja Qumranin kirjakääröihin.

Illan tilaisuuteen saimme vieraan ICEJ:n kotisairaanhoidosta, kun Corrie van Maanen tuli vieraaksemme. Oli todella inspiroivaa kuulla Corrielta hänen työstään, siitä kuinka Jumalan rakkaus välittyy juutalaisille vanhuksille ja perheille hyvin arkisten mutta suurten kohtaamisten kautta. Corrie todella elää todeksi Jumalalta saamaansa kutsua ja hänen ajatuksiensa kuuleminen oli todella siunaus ryhmällemme. Saimme illan päätteeksi siunata häntä ja myös rukoilimme toinen toistemme puolesta, pyytäen Jumalan parantavaa voimaa elämämme ylle.

Äärimmäisen kiitollisina olemme tästä päivästä Jumalalle ja toinen toisellemme. Kovin nopeasti päivät täällä Pyhällä maalla kuluvat, huomenna jää jo Jerusalem taakse – ajatuksiin hiipii toive saada pysäyttää aika edes hetkeksi. Mutta samalla odotamme jo innolla Tiberiasta ja Gennesaretin järven näkemistä.

Waltteri Haapala ja Maarit Kattilakoski

Kallion sisällä ja lammaspaimenena

Toinen retkipäivämme alkoi kauniissa keväisessä säässä, päivän korkeimmat lämpöasteet olivat päiväkahvin aikaan +18 astetta. Kelpasi siinä hyvät kahvit juoda ja jäätelöä syödä hyvässä seurassa.

Päivän alkuun suuntasimme Daavidin kaupunkiin. Tämä kohde kehittyy koko ajan, kun uusia kaivauksia tehdään. Vihjeitä löydetään ja tutkijat määrittelevät löydettyjen rakennusten historiaa. Tulevina vuosina voi Daavidin kaupungista paljastua yhtä ja toista mielenkiintoista. Meidän tämän päivän varsinainen kohde oli kuningas Hiskian tunneli. Syvällä kallion sisällä kulkee noin 530 metriä pitkä tunneli, joka on johtanut lähteestä veden kaupunkiin. Nykyään tunnelin pääsee kulkemaan päästä päähän, kokemus on mykistävä. Luonnollisesti kallion sisällä on pilkkopimeää, melko lämmintä, vettä on muutamia kymmeniä senttejä, alkuosassa n. 70 cm. Tunneli on kapea, juuri ja juuri mahtuu kulkemaan, paikoittain harteikkaammalla henkilöllä tekee tiukkaa. Myös korkeutta on osissa tunnelia vain noin puolitoista metriä. Tällä kertaa ryhmästämme yhdeksän henkilöä kulki tunnelin lävitse, kokemus hurmasi jälleen kaikki meidät.

Daavidin kaupungista suuntasimme kahvitauon jälkeen lähes kaikille meille uuteen kohteeseen, Neot Kedumimin raamatulliseen puutarhaan. Puutarha on laaja alue, jossa luonto on kasvatettu sellaiseen vehreyteen kuin se oli Raamatunkin aikana. Puutarhassa saimme kuulla monista luonnon eri kasveista ja siitä kuinka Jumala niiden kautta puhuu ihmisille. Esimerkiksi profeetta Jeremian kutsuun liittyy mantelipuun sanoma. Mantelipuu kukkii ensimmäisenä talven jälkeen ja se on hyvin ahkera, toimelias  ja työteliäs tuottaessaan manteleita. Se toteuttaa tehtäväänsä siten, että tuottaa ensin hedelmän toisille, vasta sitten ravitsee itseään. Matkamme aikana tutustumme psalmiin 23 eri tavoin, täällä Neot Kedumimissa pääsimme kaikki kaitsemaan lampaita ihan konkreettisesti. Tosin ennen kuin pääsimme paimenen työhön, oli lampaat löydettävä, joku kun oli jättänyt lammasaitauksen portin auki ja lampaat olivat luonnollisesti karanneet. Opimme paimenuudesta mm. sen, ettei paimen kulje edellä vaan lampaan takana tai rinnalla. Myöskään paimenta ei tule säikäyttää kovalla metelillä, vaan rauhallisella puheella.

Raamatullisesta puutarhasta menimme vielä Raamattukodille. Raamattukodissa vastaanotto on aina yhtä mieluisa, ovet ovat auki tulijoille. Tänään saimme kuulla afrikkalaisten raamatunkääntäjien, Raamattukodin opiskelijoiden musiikkia ja Mirja Ronningin terveisiä raamatunkääntämisestä, myös hyvät kahvit meille tarjoiltiin. Teemme hyvin kun muistamme tätä Jumalan ihmettä, Raamattukotia rukouksin.

Hotellilla saimme jälleen monipuolisen illallisen, kera lukuisten eri kakkujen. Tällaiseen tarjoilujen runsauteen voisi vaikka tottua, mutta ehkä parempi että se rajoittuu kuitenkin vain kerran vuoteen Israelissa. Illan päätteeksi osa ryhmää suuntasi vielä Jerusalemin keskustaan kaupoille ja iltateelle. Nuorison termein voisi siis sanoa viis kautta viis päivä.

Waltteri Haapala

 

Pilvillä on merkityksensä, omassa elämässäkin

Israel-kevätmatkamme 1.-9.3. ensimmäinen päivä on takana. Saavuimme yöllä noin klo 1.30 hotelliimme Jerusalemiin, joten ensimmäisen yön unet jäivät melko lyhyeksi. Aamiaisen jälkeen starttasimme ensimmäiseen retkipäivään, joka alkoi harmaana ja sateisena. Ensimmäinen kohteemme oli Puutarhahauta, missä kuulimme oppaamme Iriksen opastuksen paikasta ja tämän jälkeen nautimme yhdessä ehtoollisen.

Sateinen ja viileä aamupäivä yllätti, joten teimme pikaisen päätöksen Puutarhahaudan jälkeen, ja kävimme lähellä sijaitsevassa hotellissamme. Osa matkalaisista kävi hakemassa lisää lämmintä ja kuivaa vaatetta. Emme halunneet, että meidät matkalaiset vilustuisivat ja sairastuisivat, heti ensimmäisen retkipäivän vuoksi.

Tämän jälkeen nousimme bussillamme Öljymäelle ja kuskimme Hakim pysäköi bussin aitiopaikalle, ja näimme upean, vaikkakin sateisen, Jerusalemin sivullamme. Tällä tavoin saimme kuulla lämpimässä bussissa Iris opastuksen. Sen jälkeen kävimme pikaisesti ulkona ottamassa valokuvat. Sateenvarjot taittuivat ylösalaisin kovasta tuulesta, joten kauaa ei kukaan siellä halunnut viipyä tällä kertaa. Enpä olekaan ennen ollut Öljymäellä tällaisessa tuulessa ja vesisateessa.

Seuraava kohteemme oli Getsemane ja Kaikkien kansojen kirkko. Tämän jälkeen olikin jo kiva käydä haukkaamassa vähän välipalaa kahvin ja teen kera Getsemanen takana olevassa pienessä kahvilassa. Koska pilvet olivat väistymässä ja päivä kirkastumassa, kävelimme alkuperäisen suunnitelman mukaan Kidronin laakson kautta Vanhaankaupunkiin. Kuinka vihreä ja kukkien värittämä laakso olikaan talven runsaiden sateiden jälkeen. Kävely raikkaassa mutta kauniissa ilmassa teki hyvää.

Lantaporttia ennen ja jälkeen kuulimme opastusta temppelistä ja arkeologisista kaivauksista. Kävimme myös katsomassa toisen temppelin tuhoamisen aikana alas heitettyjä kiviä ja niiden rikkomaa katua, joka on siis Jeesuksen ajalta.

Päivän viimeisenä kohteena oli Länsimuuri, joka on monille matkalaisille hyvin koskettava paikka.

Aamun harmaus ja vesisade olivat päivän aikana väistyneet, ja päätimme retkemme kauniissa auringonpaisteessa. Illallisen jälkeen saimme kuulla matkanjohtajan Waltterin opetusta psalmi 23 kahdesta ensimmäisestä jakeesta. Herra on minun paimeneni. On tärkeää, että meillä on henkilökohtainen suhde paimenen kanssa. Jae jatkuu ”ei minulta mitään puutu” tarkoittaa, että se sisältää kaiken. On myös huomattava, että se sisältää myös vaikeudet, kivut, haasteet, niin kuin myös kyyneleet. Myös kivulla on Jumalan merkitys elämässämme.

Maarit Kattilakoski

Matka Israeliin lehtimajanjuhlien aikaan 11.-19.10.2019

HUOM! Peruutuspaikka (mahdollisesti kaksi) tälle matkalle. Ilmoittaudu pian!

Tervetuloa ryhmässäni Israeliin lehtimajanjuhlien aikaan 11.-19.10.2019

Finnairin reittilennot
11.10. Helsinki klo 19:50 – Tel Aviv klo 00:15
19.10. Tel Aviv klo 01:05 – Helsinki klo 05:45

Hotellit:
11.10. – 13.10. Natania / Residence
13.10. – 18.10. Jerusalem / Royal Jerusalem

Matkan perushinta 1599 € sisältää Finnairin suorat lennot, majoituksen puolihoidolla 2hh:ssa, siirtymäkuljetukset Israelissa, oppaan ja matkanjohtajan palvelut, edestakaisen kuljetuksen ICEJ:n erämaajuhlaan Kuolleellemerelle sunnuntaina 13.10. Hintaan kuuluu myös 13.10. illallinen hotellissa niille, jotka eivät lähde erämaajuhlaan.
1hh-lisä 560 €.

Matkan aluksi majoitumme kahdeksi yöksi Residence-hotellissa aivan Välimeren rannan läheisyydessä Nataniassa. Lauantaina 12.10. vapaapäivä, jolloin voi nauttia Välimerestä ja rauhallisesta päivästä.

Royal Jerusalem kartallaSiirtyessämme sunnuntaina 13.10. Jerusalemiin vierailemme matkalla Raamatunkääntäjien kodilla Jad Hashmonassa.

Jerusalemissa majoitumme neljän tähden hotellissa Royal Jerusalem. Hotellin sijainti on erittäin hyvä, menemmepä sitten ICEJ:n lehtimajanjuhlille Pais Areenalle tai raitiovaunulla Jerusalemin keskustaan. Raitiovaunureitti kulkee hotellin takaa.

Jerusalemissa ja Jerusalemista käsin teemme upeita retkiä. Alustava retkiohjelma:

Maanantai 14.10.: Käynti Öljymäellä, Getsemanessa ja Länsi- eli Itkumuurilla. Kävelyä vanhassakaupungissa, Via Dolorosa osittain. Käynti Puutarhahaudalla, jossa ehtoollisen vietto.

Tiistai 15.10. Kuolleenmeren retki: Matkalla Kuolleellemerelle käynti Aradissa, taidemonumentti Kyynelten lähteellä. Käynti Kuolleenmeren kosmetiikkamyymälässä ja uintia Kuolleessameressä Ein Bokekin rannassa. Käynti Qumranissa.

Keskiviikko 16.10. Galilean retki: Käynti Autuuksien vuorella, kirkossa ja puutarhassa. Vierailu Kapernaumissa ja Kinneretin maustekaupassa. Uintia Sachnen lämpimissä lähteissä.

Torstai 17.10. Ei retkeä. (Jerusalem-marssi)

Perjantai 18.10.: Aamulla vierailu Vainojen museossa, Yad Vashemissa ja lapsiperheille käynti Jerusalemin eläintarhassa. Mahdollisuus uida Tel Avivin rannalla. Illalla käynti vanhassa satamakaupungissa Jaffossa, jossa ihaillaan Tel Avin iltavaloja.

Koko retkipaketin hinta etukäteen ostettuna vain 220 euroa per henkilö. Erillisretkiä voi ostaa paikan päällä.

Muutokset mahdollisia.

Matkan mainos tästä.

Matkan hintaan ei kuulu ICEJ:n kristillisten lehtimajanjuhlien juhlapaketti eivätkä kuljetukset lehtimajanjuhlien tilaisuuksiin lukuunottamatta erämaajuhlaa Ein Gedissä Kuolleellamerellä. Juhlapaketin voi tilata ICEJ:n toimistolta, icej@icej.fi. Toiviomatkat järjestää maksullisen kuljetuksen tilaisuuksiin (tästä tietoa retkiohjelman yhteydessä).

Olen toiminut Toiviomatkojen matkanjohtajana Israelin matkoilla vuodesta 2010, mutta jo ennen sitä osallistuin moniin Israel-matkojen käytännönjärjestelyihin työskennellessäni ICEJ:n palveluksessa 14 vuotta.

Olet erittäin lämpimästi tervetullut mukaan Israeliin lehtimajanjuhlien aikaan luotettavan ja iloisen matkanjohtajan johdolla.

Matkaterveisin,

Maarit Kattilakoski
mkattilakoski@gmail.com
044 265 4739

Retki rannikolle 26.9.

Kirjoittelen tätä artikkelia, keskiviikon 26.9. matkakertomusta, kotona Suomessa. Matkan aikana oli teknisiä ongelmia kuvien siirrossa, joten luovutin ja jätin loppumatkan kirjoitukset myöhemmäksi. Hyvä näin. Nyt on voin kerrata mielessäni erittäin hyvää matkaa ja kirjoittaa ajatuksia blogiin.

Keskiviikkona 26.9. vuorossa oli hyvin ainutlaatuinen retkipäivä. Päivä täynnä uutta ja mielenkiintoista nähtävää. Päivän päätteeksi joku kuvasi päivän retkeä jopa koko matkan parhaimmaksi.

Ensimmäinen pysähdyksemme oli Neot Kedumim, raamatullinen puutarha. Kuljimme ns. lehtimajanjuhlien erikoisreitin Iriksen opastuksella. Näimme erilaisia kasveja, maataloustapoja, vesivaroja, lehtimajoja ym. Eri pisteissä oli israelilaisia nuoria esittelemässä kohteita.

Kolmannessa Mooseksen kirjassa 23:40 sanotaan: ”Ottakaa ensimmäisenä päivänä ihania puiden hedelmiä, palmunlehviä ja tuuheiden puiden oksia sekä pajuja purojen varsilta ja iloitkaa seitsemän päivää HERRAN, teidän Jumalanne, edessä.” Saimme tutustua tuohon palmunoksasta, myrtistä ja pajusta koostuvaan lulaviin, joita olimme jo Jerusalemissa nähneet, sekä puun hedelmään, etrogiin. Kuulimme, että tämä erikoinen sitrushedelmä, etrog, saattaa kasvaa jopa seitsemän kiloiseksi. Näimme näitä puita, ja niissä olevia isoja hedelmiä.

Lehtimajanjuhlien aikaan rakennetaan lehtimajoja Nehemian kirjan 8:15 mukaan: ”Menkää vuorille ja tuokaa öljypuun, metsäöljypuun, myrtin, palmun ja muiden lehtevien puiden oksia ja tehkää niistä lehtimajoja, niin kuin on kirjoitettu.” Tänä päivänä Israelissa näkee lehtimajoja, joiden seinät ovat yleensä joko kankaasta tai vanerista. Puutarhassa näimme oksista rakennettuja majoja.

Puutarhassa kerrottiin myös vesisäiliöstä (hepreaksi ber), johon kerätään sadevesivaroja, ja tuosta vesisäiliöstä ammennetaan vettä pitkänä kuivana kautena Israelissa. Vesisäiliö on siis kaivettu säiliö, jonka seinämät on kalkittu, jotta se pitää vettä. Muistat varmaan kertomuksen Joosefista, jonka veljet heittivät kaivoon (bor), kuten suomalaisessa Raamatussa se on käännetty. Se ei suinkaan ollut kaivo, vaan juuri vesisäiliö. Ja kuiva sellainen. Kuvissa näkyy pienoismalli vesisäiliöstä. Näimme myös erikoisen ruuvipumpun (boreg), jolla saadaan nostettua vettä.

Seuraava kohteemme oli Rishon Le-Zion. Iris kertoi meille kuinka 17 Venäjältä muuttanutta perhettä oli muuttanut vuonna 1882 nykyisen Rishon Le-Zioniin alueelle. Turkkilaisilta ostettiin maata, ja perheet asuivat teltoissa. Alue oli erittäin kuivaa, ei ollut puita, ei kaivoa, vain hiekkadyynejä sekä alueella vilisi kettuja. Asukkaat ostivat arabeilta vettä, joka oli erittäin kallista. Niinpä he alkoivat kaivamaan itselleen kaivoa. Sen operaation kanssa oli ongelmia. Nämä uudet siirtolaiset joutuivat vaikeuksiin, ja heiltä loppuivat rahat. Lopulta apua lähdettiin hakemaan Euroopan juutalaisyhteisöiltä. Edmond de Rotchild antoi rahaa, jonka turvin he saattoivat palkata työmiehiä kaivamaan omaa kaivoa. Kaivon kaivamiseen, veden löytymiseen 48 metrin syvyydestä kului seitsemän kuukautta. Tästä kaikesta kertoi myös animaatiofilmi, jonka saimme nähdä museon yhdessä osassa.

Kuulimme ja näimme Israelin lipun historian, kuinka vuonna 1885 Israel Belkind ja Fanny Meirovitch tekivät pikaisesti lipun Rishon Le-Zionin kaupungin 3-vuotisjuhlapäivän paraatiin. Valkoiseen lippuun he laittoivat kaksi sinistä raitaa molempiin reunoihin, ylös ja alas, ja näiden keskelle Daavidin tähden. Vuosien saatossa nuo kaksi sinistä ohutta raitaa on yhdistynyt yhdeksi raidaksi, kuten ne tänä päivänä Israelin lipussa ovat.

Seuraavaksi kävimme talon kellarissa, missä Naphtali Herz Imber oli asunut kolme kuukautta vuonna 1884. Imber oli sairas, ja hänet oli lähetetty sairaalasta Jerusalemista toipumaan kaksi vuotta aiemmin perustettuun Rishon Le-Zioniin, juuri tämän alueen miellyttävän ilmaston vuoksi. Hän oli Zloczowista (nyk. Puola) muuttanut juutalainen, joka oli erittäin lahjakas runoilija. Hän kirjoitti runoja maahanmuutosta Israeliin, rakkaudesta Israelin maahan, ja kuvasi elämää ja maataloutta uusissa asutuksissa ja ihmisten antaumuksesta tehdä kuiva maa kukoistavaksi.

Imber oli kirjoittanut ensimmäisen version laulusta Tikvatenu (Meidän toivomme) jo vuonna 1878 ollessaan Romaniassa. Muutettuaan silloiseen Palestiinaan ja oltuaan juutalaisten eri asutuksissa hän luki kirjoittamaansa runoa Tikvatenu asukkaille. Tuolloin hän lisäsi runoon lisää säkeistöjä. Runo julkaistiin vuonna 1886 ja vuonna 1887 Moldovasta muuttanut juutalainen Shmuel Cohen sovitti runon moldavialaisen kansanlaulun sävelmään. Laulu levisi nopeasti juutalaisten keskuudessa ympäri maailmaa. Ja vuodesta 1900 lähtien sitä laulettiin siionistikongresseissa. 117 vuotta myöhemmin, vuonna 2004 laulusta tuli Israelin kansallislaulu Israelin parlamentin, knessetin päätöksellä.

Rishon Le-Zionista matkamme jatkui Jaffoon, missä kävimme näköalakukkulalla ja sen viereisessä korttelissa. Retken päätteeksi istahdimme kahville ja nautimme upeista näkymistä.

Kuten matkakertomuksista on jo aiemmin käynyt ilmi, vien matkanjohtajana matkalaisiani retkien lisäksi katsomaan elämää Israelissa eri tavoin. Näin myös tänä keskiviikkoiltana.

Illallisen jälkeen kävimme joidenkin ryhmäläisten kanssa kävelyllä Mea Shearim -nimisessä kaupungin osassa, missä asuu uskonnollisia juutalaisia. Piipahdimme jopa yhteen alueen synagogista. Tämän jälkeen vielä lyhyt kierros juutalaisella torilla, missä oli joitakin hedelmämyyjiä paikalla.

Takana oli jälleen erinomainen päivä Israelissa.